Google+ Followers

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Mihin hävisi marraskuu?

En ole ehtinyt piipahtamaan Reinolassa pitkiin aikoihin.  Pimeimpään vuodenaikaan esimerkiksi nukkuminen voittaa bloggaamisen mennen tullen! Jokunen päiväkirjamerkintä on kuitenkin hyvä saada talteen.


Isänpäivänä ihmeteltiin valuun jämähtänyttä muottia. Viimeiset muotinpalaset irtosivat lopulta porakoneen avulla, vaan sitten puhkesi lattialämmityskaapeli. Putkimies sai lisähommia.


Kuun puolivälissä juhlistin siskon synttäreitä käymällä tyttöporukalla Erinin keikalla. Siinä taisi olla tämän syksyn menot Reinolan emännältä. Iltamenot eivät innosta, kun muistaa, että aamulla on taas ainut aikuinen talossa.


Noin viikko takaperin iloittiin ikkunoiden ilmestymisestä. Konesaumattu peltikattokin oli päästy vihdoin viimeistelemään.


Ikkunat tuottivat monta yllätystä. Olimme halunneet päärakennukseen sisältäpäin katsottuna valkoiset ja ulkoapäin katsottuna tummanharmaat ikkunat; saunalle puolestaan tummanharmaat myös sisäpuolelta (löylyhuonetta lukuunottamatta). Ensimmäinen pettymys oli se, että saunalle oli tullut samalla tavoin kaksiväriset ikkunat kuin taloon.

Toinen ja huomattavasti suurempi pettymys oli kuitenkin se, ettei ulkokarmi ollut sisältäpäin katsottaessa valkoinen vaan tummanharmaa. Jälkiviisaana voin sanoa, että olisi pitänyt nähdä yhdessä myyjän kanssa jokin Piklaksen "kaksivärinen" malli-ikkuna tai vähintäänkin kuva "kaksivärisen" ikkunan pokista, eikä varmistaa ikkunoiden väristystä puhelimessa. Saadaksemme nimittäin aivan oikeasti sisältäpäin katsottuna valkoiset ikkunanpokat meidän ei olisi tarvinnut pulittaa ikkunatehtaalle kuin 400 euron lisämaksu.


Tehdasasennettu sälekaihdin oli lipsahtanut ruokailuerkkerin yhteen ikkunaan, kun se oli tarkoitettu makkarisiiven samanlaiseen ikkunaan. Verhosuunnittelu menee vähän uusiksi.


Varastosiiven ikkunoiden asennuksessa päänvaivaa aiheutti piirustuksiin merkitty lattiankorko. Pystytysurakoitsija asensi ikkunat piirustusten mukaiseen korkoon, mutta silti ne tulivat yli kolmekymmentä senttiä liian alas. Varastosiiven lattia on suunniteltu matalammalle kuin talon lattia, mutta ikkunakorko oli merkitty hirsisen osan lattiakoron mukaan.

Liian matalalle tulleet ikkunat eivät meitä käytännössä haittaa, sillä onpahan järvinäköala varastostakin. Matalalla olevista ikkunoista päivänvalo lankeaa paremmin esimerkiksi työskentelytasolle, jos sellaisen ikkunan eteen laittaisi. Toivottavasti rakennustarkastaja ei keksi vaatia varastosiiven ikkunoita julkisivupiirustusten mukaisiksi.


Ilmeisesti asennuksessa kolmen kiinteän ikkunan pokaan oli tullut lommo, mutta vastaava mestari ja pystytysurakoitsija olivat sitä mieltä, etteivät lommot ole pahoja vaan urakoitsija voi oikaista pikkulommot käsipelillä. Katsotaan tulosta myöhemmin.


Sisäpuolen pintavaurioita saadaan vielä tovi jännittää. Ilmestyykö kosteudesta aiheutunutta pintahometta tai sinertyykö hirsi lämpöjä laittaessa? Jokunen pilkku on kyllä bongattu. Saadaanko likaantuneista kattotuoleista valuneet jäljet putsattua? Aivan Strömsön malliin kaikki ei mennyt, mutta luottavaisin mielin kuivumista edelleen seurataan. Pikkupakkaset ovat tervetulleet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti