Google+ Followers

lauantai 27. syyskuuta 2014

Pohjustetta pintaan

Pystytysporukka on saanut talon hirsikehikon siihen malliin, että tänään pääsimme vihdoinkin heiluttamaan pensseleitä. Olin tilannut Gourulta kyllästettä "parasta pintaan"-periaatteella. Reinolan ulkoseiniin sudittiin sveitsiläistä Diotrolin Dio-Prim Aktiv -kyllästettä, joka on liuotinohenteinen luonnonöljyyn pohjautuva vaalean kuultava kylläste.


Reinolan isäntä aloitti saunasta. Saunan seinää ei käsitelty hirsi kerrallaan, mutta kun maalareita saatiin lisää, ohjetta pystyttiin noudattamaan huomattavasti paremmin.


Äitini toimi muun muassa työnjohtajana, harjasi hirsiä ja maalasi kanssani kilpaa.


Kun olin saanut talkookeiton keitettyä, pullat poltettua ja lapsen vaunuihin, kärryttelin tontille. Pikkuemännän nukahdettua omin isältäni yhden kolmesta luonnonharjaksisesta pensselistä, jotka Gouru oli meille postittanut, ja otin ylivoimaisen kahden käden tekniikkani käyttöön. Olen vasuri, mutta käsitöissä myös oikeakätinen, koska käsityönopettajani aikoinaan pakotti.


  Kun järvenpuoleinen seinä oli saatu porukalla pohjamaalattua, pidimme kahvitauon. Eläkeläisten tuoma kahvi riitti, mutta pullan jouduimme Reinolan isännän kanssa puolittamaan. Kumma juttu, sillä mielestäni olin paistanut ainakin kahdeksan pullaa.


Siirryimme pohjoispäätyyn. Reinolan isäntä nyppi niitit pois ja minä heilutin harjan vartta. Sitten sukupolvien välinen sutimiskilpa jatkui taas. Vähän ennen viittä naapuritontin isäntä pistäytyi tontin laidalla jututtamassa Reinolan isäntää, mutta koska minut oli vallannut hillitön maalaushimo, keskeytin miesten jorinat lyhyeen ilmoittamalla, että nyt meidän urakka kusee. Ilokseni huomasin tulevan naapurimme olevan hyvin huumorintajuista ja huomaavaista sorttia.


Tuntui hyvältä päästä tekemään itsekin jotakin konkreettista Reinolan rakennusprojektissa. Pohjuste ei ollut mitään lirua, joten eiköhän sillä pärjätä talven yli. Tunnustan kyllä, että kysyin jo isännältä, emmekö me voisi maalata taloa ihan oikeasti vielä tänä syksynä. Hän sanoi, ettei kannata. Hirsi saa elää talven yli ja hirren pinta karhentua; maali tarttuu sitten keväällä vieläkin paremmin.


Toisaalta näyttää kyllä myös siltä, että pystytysporukan urakka on vielä aika pahasti vaiheessa. Peltikaton tekijän piti päästä aloittamaan tämän viikonlopun jälkeen, mutta minkäs teet. Onneksi hän kävi perjantaina itse  paikalla ilmoittamassa pystytysporukalle, että seuraavan viikon keskiviikkona hän sitten tulee ja saunan aluskatteen on syytä olla silloin valmis.


Toivottavasti urakoitsijoilla synkkasi keskenään. Hetkittäin tunnen ajautuneeni toiselle planeetalle.

2 kommenttia: